Lapsuuteni lemmikki Nilla oli todella pullarakas koira ja jonkun verran pullea. Se oli kiltti ja haska, ystävällinen ja rakas. Ja kova kerjäämään. Kukaan meistä ei osannut kouluttaa sitä, mutta kyllä silti se oppi kaikenlaista, antamaan tassua ja sanomaan "kovan sanan"!
Ja sitäpaitsi se nauroi ja hymyili ja oli aina hyvällä tuulella! Nillaa ajatellen, Raisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti